Vielä on kesää jäljellä

...vaan ei kesälomapäiviä. Eli lienee aika tiivistää kesä tähän saakka, kun maanantaina koittaa paluu työarkeen. Mitä kaikkea siis on kevään jälkeen tapahtunut? Mietitäänpäs.

Toukokuun alussa ihana siskontyttöni Ella täytti hurmaavat 3 vuotta. Siinä on topakka naisenalku, joka osasi jo parivuotiaana tunnistaa ja nimetä mainoslehdistä mm. akkuporakoneiden merkit - lie ukkinsa (isäni) opettanut. Ella on ollut kova tyttö tutkimaan mainoksia. Myös automerkit on lehdistä katsottu ja värien perusteella yleensä punainen auto oli paras!

Vanhempi kuva minusta ja Emmasta.

Kävin jopa kerran Marun (Mari-Tiina Jääskeläinen kouluvalmennuksessa eräänä sunnuntaiaamuna ystävien innostamana. Tuolloin menin cob Sweet Emmalla. Tästä tapahtumasta ei tosin ole kuvia, mutta mielestäni pörhälsimme taitavimpien joukossa ihan mallikkaasti ilman jumituksia. Käväisin myös talkoilemassa samalla tallissa koulukisoissa ja oli kiva seurata innokkaita isompia ja pienempiä kisaajia. Kovasti koetin kaikkia portilla kannustaa tasapuolisesti. Kävin myös mukana seuraamassa ystäväni ja hänen hevosensa valmennusta Kiuruvedellä Taitavat Kaviot -tallilla, jossa oli oikein mukava vastaanotto. Maru oli sielläkin sattumoisin pitämässä tuntia ;) Lisäksi kävin ensimmäistä kertaa uuden ystäväni suurehkon ruunan Amorsin, tuttavallisemmin Amppa, kyydissä. Huhu, huh! 

Kaisuli ja Maunoski (nimet muutettu ;) )

Minä ja Amppa.

Toukokuussa kuitenkin päätapahtuma oli Madeiran reissu äidin kanssa. Viikko nautiskeltiin Madeiran +23 - +26 lämmöstä ja auringosta Suomen kylmän ja kostean kevään jälkeen. Palatessa täällä ei kyllä ollut sää parantunut. Ulkoiltiin melko paljon ja osallistuttiin yhteen opastettuun levada -kävelyyn, jonka jälkeen ruokailimme meren rannalla kuunnellen kuohuja. Mieluilin käydä myös ratsastamassa, mutta pidin hintaa turhan korkeana ja ei aika kaikkeen olisi kunnolla riittänytkään. Ruoka oli hyvää ja edullista, vaikka yleensä söimmekin ns. paremmin (pääasiassa lihaa tai kalaa). Muuten hintataso oli melko samaa luokkaa kuin Suomessa. Riippuen tosin missä ostoksia teki. Ja tietysti maistelin mielenkiinnosta muitakin paikallisia makuja - minusta tuli ainakin heti ponchan ystävä :)

Saapuminen Madeiran jännittävälle kentälle.

Kopio Kolumbuksen laivasta Santa Mariasta.

 

Näkymää hotellimme kattoterassilta ja porealtaalta.

Sangriaa, naminami.

Näitä hienoja maalattuja ovia oli vaikka kuinka.

Ja aina välillä syötiin...

Pieniä matkamuistoja tuli hankittua ja olin pakotettu ostamaan myös oman uuden matkalaukun, kun jo lähtiessä Helsinki-Vantaan kentältä oli lainalaukkuni pyörät hajotettu ja laukun kulmissa oli jäljellä vain silkkivuori. Onneksi matkavakuutukseni korvasi nopeasti ja hyvin tappioni. Matkasta ehkä joskus tarkemmin...

Samaan aikaan oli nuorempi poikani leirikoulussa Kokkolassa Villa Elbassa majoittuen ja vanhempi poika työharjoittelussa rautakaupassa. Molemmilla oli mennyt oikein hyvin ja nuorempi olisi mielellään viettänyt Kokkolassa toisenkin viikon. Ruoka oli ollut sikahyvää! Vanhempi poika jatkoi työelämään tutustumista myöhemmin kahden viikon kesätyöjaksolla paikallisessa S-Marketissa saaden hieman käsirahaa hankintoihinsa. Välillä hän kävi myös partiolaisten SM-kisoissa Kuopiossa. Oli joutunut tuuraamaan jotain poisjäänyttä partiolaista vieraaseen eri paikkakunnan porukkaan. Siellä ei menestystä tullut, mutta hän osaa ottaa asiat lunkisti ja huumorin kannalta. Hyvä poika!

Kesäkuun alussa vierailin ensimmäistä kertaa Vieremän raviradalla, kun läksin apukädeksi mukaan ystävälleni, jonka suokkiruuna starttasi siellä. Harmi vain, että lähtö jäi meidän hevosen kannalta kesken jalkavaivan vuoksi. Seuraavana päivänä vietettiin koulun kevätjuhlaa ja itku silmässä siellä istuttiin. Ohjelma oli rakennettu hienosti Suomen 100 -vuotisteeman ympärille. Esitykset kuvasivat suomalaisten historiaa koulunkäynnin näkökulmasta eri vuosikymmeninä näytelmien ja laulun voimin. Kotiin tuodut todistuksetkin olivat ihan kelpoisat.


MLL paikallisyhdistys starttasi kesän perhetreffit 10.kesäkuuta Jokinotkon karjatilalla. Niin lapset kuin aikuisetkin viihtyivät eläinten ja luonnon keskellä. Letut maistuivat kaikille kera mehun tai kahvin. Sääkin suosi tuota päivää, vaikka kelit eivät kummoisia ole tänä kesänä olleetkaan.

 

Ja kaiken tämän jälkeen rauhoituttiin kirkollisin menoin, kun esikoiseni pääsi seuraavana päivänä ripille.

Juhlista voisin muutamankin rivin kirjoittaa, mutta jääköön... Samoin papin puheista. Lyhyesti voinen päättää tämän siihen, että erosin kesän aikana myös kirkosta. Pääasiassa vain ja ainoastaan paikallisen seurakunnan takia, mutta muuten en ole asioista mieltäni muuttanut. Osaan uskoa tavallani ilman seurakuntaakin. Piste.

Myöhemmin kesäkuulla uurastettiin vielä Hevosystäväseuran ihmisten kanssa ampumaradalla buffettia ja ruokalaa pitäen SM-tason kasa-ammuntakisoissa. Mielenkiintoinen ja hermoja vaativa laji, joka on hyvin pitkälti säästäkin riippuvainen. Tällä kertaa sade ei juurikaan pilannut tapahtumaa - ainakaan paljoa, mutta keli oli hieman vaihteleva. Porukka oli kuitenkin tuttua jo edellisiltä vuosilta ja rennolla meiningillä liikkeellä. Paljon erilaista juttua piisasi ja ruoka maistui niin kisaajille kui talkoolaisille. Kiitos vielä kaikille!

Yhteistyö se on joka kannattaa. Tästä yhteistyöstä tuloksena on mm. meidän uusi teltta, joka loistaa Suomen väreissä.

Ai niin, kesäkuuhun mahtui vielä töiden ja kaiken edellä mainitun lisäksi myös mm. tutustumista NuSkin -tuotteisiin sekä kävin myäs villiyrttikurssilla. Kaikkea kivaa sieltä luonnosta voikin löytää ruokapatoihinsa lisäkkeeksi. Kun vaan omassa pihassa kasvaisi edes perusaineksia kissojen ja koirien pissaamisen ulottumattomissa: voikukkaa, nokkosta, poimulehteä ja vuohenputkea. Maisteltiin myös kuuserkerkkiä, jotka tuolla hetkellä olivat vielä syötäviä, kun kesä oli myöhässä. Muutenhan osa yrteistä on riippuvainan vuodenajasta. Toisaalta jos esimerkiksi niittää nokkosia tai voikukkaa alas, kasvaa ne aina uutta tuoretta tilalle. Monet yrtit on hyvä poimia pieninä ja tuoreina alkuina. Muutenkin kannattaa perusasioihin tutustua ennenkuin alkaa maistelemaan mitä tahansa luonnosta. esimerkiksi käenkaali eli ketunleipä on syötävää (toisin kuin vaari aikoinaan varoitteli), mutta se sisältää oksaalihappoa kuten raparperi, joten se on luokiteltu haitalliseksi kasviksi ja runsasta käyttöä on syytä välttää. Oksaalihappoa voi neutralisoida juomalla syömisen yhteydessä maitoa.

Kesällä kohokohtia monelle on tietysti juhannus, jonka minä vietin maltillisesti sukulaisten ja ystävien luona vieraillen sekä töissä.

Rita ja Eddie.

Kesäkuu päättyi MLL:n toripäivään heinäkuun ensimmäisenä päivänä eli lauantaina. Meillä oli tarjolla kasvomaalausta, poniajelua, kahviosta kahvia ja mehua kera vohvelien sekä nalleneuvolassa lapset saivat tarkastuttaa nallensa tai nukkensa. Pääesiintyjänä päivässä oli taikuri - Puijon Paroni. Lisäksi kesätunnelmaan kuului mm. tanssiesitystä ja haitarin soittoa paikallisten nuorten toimesta. Sää suosi tätäkin tapahtumaa ja mielestäni kaikille jäi hyvä mieli. Valmistelut veivät aikaa, mutta kannattivat ja taas ensi vuonna järjestetään tämä perinteeksi muodostunut päivä. Ehkä jälleen hieman uusitulla sisällöllä.

Heinäkuusta kerron lisää seuraavassa blogitekstissä. Tulihan tässä jo pikakelausta yhden kirjoitelman verran.