Jänö laukkaa laputtaa...

"Kas metsämökin ikkuna.

Sielt' tonttu ulos kurkistaa.

Jänö laukkaa laputtaa

ja oveen kolkuttaa.

Auta, auta, pyydän sua.

Metsämies kun vaanii mua.

Sulle suojan tarjoan,

siis kätes ojenna!"

Niin on metsästysaika alkanut jäniksenkin osalta ja mitä tekee meidän koira? Makaa taju kankaalla sohvalla. Ei sen puoleen - eihän sitä voi ovestakaan ulos laskea ilman taluttajaa näin taajama-alueella. Mutta jospa tässä vielä syksyn mittaan metsäänkin vielä ehditään vatussakäynnin lisäksi. Tänään oli vain pakko saada aamulla nukkua ilman herätyskellon sointia niin pitkään kuin nukutti ja loikoilla vielä sen päälle. Takana 12 päivän putki töitä ja markkinahommia...

Ensimmäinen Ritan jänissaalis vuosien takaa.

Hevosystäväseuran markkinat siis oli ja meni. Sää ei suosinut ja myyjiä oli hieman poissa tänä vuonna sattumusten vuoksi, mutta minulle ainakin jäi mukava muisto ja hienoja hetkiä mieleen. Juhlavuoden kunniaksi oli hevosia ja ponejakin mukana markkinoilla oikein juhlaväreissä. Ajelu Matin puupajan hesosvankkureilla oli myös kokemuksen arvoinen! Ajeltiin kojujen välissä ja liikenteen seassa ääniavuin (ehkä ohjat tukena) ja vetohevoset ei olleet moksiskaan (suomenhevoset Kesy ja Vipa).

Juhlakulkue lähdössä liikkeelle. Suomi100v, lähtölaskenta 100 päivää Suomen itsenäisyyspäivän juhlaan, Suomenhevonen110v.

Wanhan Koulun tallin ratsastusopet Anu ja suomenhevonen Aprelli (Elli), shettis Priscilla Nelli selässään sekä Martta selässään Taimi ja oikealla reunassa ratsastusope Anni sekä suomenhevonen Liinan Prinssi (Prinssi).

Kesy ja Vipa sekä Matin puupajan ihmiset.

Olinpas itsekin joutunut kuvaan... mustissa oikealla.

Suomenhevonen Liinan Prinssi kengitysnäytöksessä, omist. Wanhan Koulun talli.

Sittenpä vain odottelemaan ensi vuoden markkinoita. Jos nyt ei tarvitsisi valvoskella öitä ja miettiä miten hommat menee, kun tuli tuota kokemusta yhden kerran verran. Sitä miten alunperin olen joutunut mukaan näihin hommiin ei varmaan heti ymmärrä. Kun en omista yhtään hevosta enkä ravihommista juuri mitään ymmärrä. Kaikkea pitää kai kuitenkin kokeilla...?

Olen kokeillut vuoden ajan kasvattaa näitä hiuksia, mutta vähitellen alkaa hermo mennä. Onhan sitä tulostakin tullut, kun niska ja korvalliset oli sänkipituiset - ne on sentään nyt muiden hiusten mitassa, mutta ponihännälle ei kokonaan vieläkään yletä ja tämä vaihe on ärsyttävä! Aina on hiukset tiellä tai likaiset. Nyt tekisi mieli pätkäistä sellainen lyhyehkä rokkitukka ja vetää pinkiksi tai siniharmaaksi. Joo-o, ihan tosissaan. Onneksi kukkaro rajoittaa tätä toimenpidettä eli ilmeisesti kärvistelen vielä jonkin aikaa.

Kärvistelyä ollut muutenkin monenkin asian suhteen, mutta jospa hiljalleen asiat asettuu kohdilleen, kun malttaa olla hätäilemättä. Ärsytyskynnyn on ollut kyllä hyvin matala lievistä paineista ja väsymyksestä johtuen. En ole uskaltanut tarkemmin edes lukea mm. noita Bernerin älynväläyksiä tai Enbusken provosointeja stadi vastaan lande... Tuntuu kansalaisilla olevan puna silmissä ja savu nousee korvissa esimerksiksi näistä kahdesta. Berner varmaan kuitenkin pahempi. Toinen tienannee rahaa provosoivilla kannanotoillaan milloin mistäkin. Mutta ei tällä kertaa enempää, tänään on hermolepopäivä :)