Kissaihmiset vs. koiraihmiset

Niin kauan kuin jaksan muistaa, olen tykännyt eläimistä ja halunnut aina itselleni koiraa tai kissaa. Lapsuudessa meille lopulta tuli koira, mutta sen paikka oli ulkona ketjussa ja kopissa - ei sisällä. Muutaman poikkeuksen muistan, kun esimerkiksi Riki-

Riki.

koira saatiin hakea hetkeksi sisälle makkararuokapäivänä. Koira oli vain sitten niin tottunut olemaan ulkona, että alkoi pian läähättää sisällä ja harmikseni se piti viedä takaisin ulos. Rikillä oli lyhyt karva, mutta pennusta asti karaistuneena tarkeni kovillakin pakkasilla pihalla vuoratussa mökissään lyhyestä karvasta huolimatta.

Alakerrassa isomummolla ja -ukilla oli kissa, kun olin aivan pieni, mutta se oli jo silloin vanha ja kipeä, yksisilmäinen ja töpöhäntäinen eikä antautunut lapsille hoidettavaksi (riepoteltavaksi). Usein yritin kyllä pyydystää sitä huonekalujen alta. Toisessa mummolassa sain sitten onneksi tyydyttää eläintenhoidon tarpeitani kissojen kanssa. Pystykorva oli sielläkin hieman samaa kaliiperia alakerran mummon kissan kanssa eli lapset ei saanut koskea eikä lähestyä. Ukin hevosta pelättiin muutenkin ihan riittävästi ja sitä hevospelkoa riitti aikuisikään saakka. Kerroin siitä jo aiemmin.Mummojen luona pääsin hoitamaan myös vasikoita, mullikoita ja lehmiä sekä ihania lampaita. Mutta vasta aikuisella iällä omassa kodissa pystyin hankkimaan ensin kissan ja sitten koiran. Nythän minulla on koira ja kaksi kissaa - tällä hetkellä.

Olen siis noin yleensä ottaen eläinrakas enkä mielestäni lukeudu niinsanotusti kissaihmiseksi tai koiraihmiseksi. Tunnen kyllä useita ihmisiä, jotka ei voi sietää kissoja tai eivät pidä koirista tai eäimistä yleensä. Minäkään en ottaisi itselle lemmikiksi marsua, käärmettä, kaloja tai kilpikonnia, mutta ymmärrän, jos joku niistä pitää. En pelkää (tietääkseni) niitä ja opiskeluaikoina solukämpässämme oli sekä koiria, kissa että gerbiilejä ja kaikkia niitä hoidettiin yhtä hyvin.

Lukemani perusteella kissa kesyyntyi reilut 10 000 vuotta sitten Lähi-idässä maanviljelyksen myötä, koska kissasta oli ihmiselle hyötyä sen saalistaessa jyrsijöitä pelloilta ja varastoista. Kissa puolestaan sai tätn helposti saalita. Kissan kesyyntymisen tarkkaa syytä ei kuitenkaan tiedetä. Kuten ei sitäkään, että kesyttikö ihminen kissan vai kävikö siinä toisin päin. Joka tapauksessa kissan ja ihmisen välinen suhde on ollut varmaan aina ristiriitainen. Joillekin ihmisille kissa on arvostettu ja hyvin hoidettu lemmikki ja kai heitä voisi kutsua sitten kissaihmisiksi. Toisille kissa taas on tarpeettomana hylätty, tavaraan verrattava esine, jota voi kiduttaa tai hylätä oman mielensä mukaan. Tai inhota ilman mitään erityistä syytä. 

Kesäkissojakin otetaan valitettavan paljon (muka eläinrakkaita ihmisiä) ja sitten ne hylätään syksyn tullen luonnonarmoille. Kissan hyvinvointi hylättynä, villiintyneenä ja osaamattomassa hoidossa on huono. Villiintynyt kissa ei kuulu luontoon muutenkaan, vaikka sillä ennen talven tuloa riittäisikin syötävää. Se saalistaa eläintenpoikasia ja lisääntyy leikkaamattomana tehokkaasti. Kissat saavat helposti ilman asianmukaista hoitoa matoja ja muita syöpäläisiä ja voivat sairastua muihinkin tauteihin vakavasti, kuolla ennen aikojaan. Terve hyvinhoidettu kissa voi elää yli 20 vuotiaaksi, joten se on pitkäikäinen lemmikki ja perheenjäsen.

Iäkkäällä kissalla on omat tarpeensa verrattuna pentukissaan, joten aina kissaa hankkiessa (tai oli lemmikki mikä tahansa), minimivaatimus on tutustua lemmikin hoitoon ja tarpeisiin sekä hankkia riittävät varusteet. Luulen, että suurin osa suomalaisten lemmikeistä on ns. maatiaisia, mutta erilaisia rotukissojakin löytyy ja eri rotujen luonteet ovat erilaisia, samoin niiden hoito. 

Joonatan sylissä ihan muuten vaan.

Kissan käytöksen tulkinta ja sen luonteenpiirteiden havaitseminen onkin sitten jo korkeampaa tiedettä. Kissan hienovaraisten eleiden tulkinta voi olla kenelle tahansa haasteellista. Omistajan voi olla esimerkiksi vaikea huomata lemmikksinsä kipua. Tutkimusten mukaan noin 90 %:lla yli 12-vuotiaista kissoista on esimerkiksi nivelvaivoja, joten kissanomistajan on syytä opetella tunnistamaan kissan kipukäyttäytymistä. Kissahan mielellään peittää kipuansa, sillä onhan se itsekin saaliseläin. Kivun merkkinä olen itse huomannut mm. sen, että kissa ei syö tai juo kunnolla ja nukkuu erityisen paljon - mielellään piilossa tai omissa oloissaan.

Kuvan kissa ei nuku kipuaan vaan on ihan normimeininki menossa. Toim. huomautus.

Entäs sitten koira? Koirahan on ihmisen kesyttämistä eläimistä tietääkseni vanhin. Koirakin on petoeläin, joka on suden kesy ja jalostettu muoto. Koirastahan sanotaan, että se on enemmän ihmisen ystävä ja kumppani kuin itsenäinen kissa, mutta monenlaisia luonteita koiristakin löytyy. On niitä kainalo- ja sohvakoiria sekä itsenäisempiä omaa rauhaa arvostavia. Metsäkoirakaan ei aina ole se tarhakoirana tunnettu hieman unohdettu ja kerran päivässä ruokittu työläinen. Joillakin voi olla tälläinen mielikuva,mutta tiedän esimerkiksi ajokoiria ja beagleja, jotka nukkuvat sängyssä omistajansa kanssa ja ovat enemmän hemmoteltuja kuin mikään puudeli konsanaan.

Metsästyskäytön lisäksi koiralla on ollut muitakin tehtäviä ihmisen kumppaninan. Kesyyntymisensä alkuaikoina koirasta on ollut ihmiselle hyötyä vahtikoirana (esim. kaikkien tuntema suomenpystykorva) sekä ruuantähteiden syöjänä. Pohjoisessa koira oli tehokas vetoapu ja karjankasvatuksen alkaessa sitä käytettiin myös karjan paimentajana. 

Hurjan älykkään näköinen noutaja, Kaapo.

Koiran tehtävät ovat kuitenkin laajentuneet ja mukaan on tullut mm. huume-, opas-, vartio- ja pelastuskoiria. Pelastuskoiria käytetään mm. etsimään kadonneita ihmisiä maastosta tai pelastamaan vedestä. Monissa koirien tehtävissä hyödynnetään sen tarkkaa hajuaistia. Erityisesti ihmisen kanssa syntyneet ja kasvaneet koirat on helppo opettaa tekemään asioita ihmisen käskystä. Koira on helposti motivoitavissa makupaloilla, leluilla tai sosiaalisella kontaktilla. Tosin tässäkin on poikkeuksia, kuten minun edellinen koirani. Kotona sen sai houkuteltua joskus tekemään helppoja tehtäviä, mutta koirakoulussa huomio meni muihin koiriin eikä edes herkun työntäminen suoraan suuhun auttanut mitään.

Olen jostakin ymmärtänyt, että kaikkialla maailmassa koira ei suinkaan ole mikään lemmikki ja kissa saattaa olla yleisemmin lemmikki tai sen tapainen. Näin ollen koiran asema suomalaisessa perheessä voi kummastuttaa. Ja varsinkin jos näkee höperän omistajan lepertelevän 50 -kiloiselle lemmikilleen ja pukevan tälle päälle bling-blingejä. Noh, kai jotkut pukevat kissojansakin. Tai ainakin tiedän pikkutyttöjä, jotka ovat joskus näin lapsuudessaan tehneet ja työnnelleet sitten "vauvaansa" nukenvaunuissakin. Minulla kun ei ollut silloin lapsena sitä kissaa, sai pikkuveli toimia nuken korvikkeena.

Kysenalaisia tutkimuksia ainakin aikakausilehtien mukaan on tehty kissa- ja koiraihmisien eroista. Voidaan esimerkiksi väittää, että niin kissa kuin hänen omistajansa ovat sitä mieltä, että ohjeet on tarkoitettu sovellettaviksi. Koiraihminen ja hänen koiransa taas noudattavat sääntöjä tunnollisemmin. Koiraihmisten taas väitetään olevan sosiaalisempia ja viihtyvän toisten seurassa puistoissa ja lenkkipoluilla. Kissat ihmisineen taas viihtyvät kotisohvalla. Kukkua! Minulla siis on molempia rotuja ja koirani viihtyy kissoja paremmin nimenomaan sohvalla ja kissat taas käy koiran ja minun kanssa pienillä lenkeillä kelistä huolimatta. Ja minä? Olen hyvinkin sosiaalinen. Tosin iän myötä hieman vähemmän, koska arvostan omaakin seuraani.

Kissanomistajia voidaan kuvailla herkemmiksi ja itsenäisemmiksi. He ovat pidättyväisempiä ja varovaisempia uusien tuttavuuksien kanssa. Koiraihmisiä on ilmeisesti kuitenkin enemmän, sillä 60 prosenttia tutkimukseen osallistuineista sanoi pitävänsä enemmän koirista ja vain 11 prosenttia liputti kissan puolesta. Loput pitivät joko molemmista tai eivät kummastakaan. Sama näkyy lemmikkitilastoissa: vuonna 2012 suomalaisilla oli 630 000 koiraa ja 592 000 kissaa. Sekä koira että kissa oli 86 000 kotitaloudessa (Tilastokeskus). 

Että semmoista. Missähän kuvattaisiin sellaisen ihmisen persoonaa ja käytöstä, jolla on siis molemmat edellä mainituista eläimistä lemmikkeinä? Entä jos tilalla asustaa paljon muitakin eläimiä? Kannattaa muuten katsoa netistä hauskat videot kissa- ja koiraihmisten eroista. Videoilla miehet esittävät tilanteita ihmisen kanssa käyttäytyen kuin koira tai kissa. (Cat-Friend vs Dog-Friend) 

Syksyisin terveisin eläinystävä, ilmeisesti jollain tapaa itse kissamainen(-nainen), koska horoskooppimerkkini on leijona ja kiinailaisessa horoskoopissa tiikeri...