Uutta vuotta odotellen

Odotan tosiaan uutta vuotta, että saadaan tämä juhlatohina pidettyä ja pääsee käsiksi uuteen vuoteen ja järjestelemään nurkkia. Joululoman olen kyllä pääasiassa pyhittänyt laiskottelulle ja syömiselle - sen verran rankkoja oli työviikotkin ennen joulua.

Osa joulusta meni ystävien ja osa sukulaisten kanssa, ruokaa kyllä onneksi riitti :) Valokuvat vain jäi ottamatta, kun oli patterit vähissä ja ulkona kuvat ei oikein onnistuneet. Ensin oli liian valoisaa kuvata jouluvaloja ja tulia, sitten liian pimeää... Kyllä kai tuolla minunkin kameralla saisi hyviä kuvia, jos sitä osaisi käyttää. Olen vain aina ollut niin huono lukemaan käyttöohjeita enkä muutenkaan oikein ymmärrä noiden vimpaimien päälle. Asensin joskun dvd/vhs -soittimenkin siten, että vaihtelin johtojen paikkoja siihen saakka, kunnes alkoi kaikki toimia. Käyttöohjekirjaa kyllä vilkaisin, mutta siinä oli kolme eri vaihtoehtoa, enkä tiennyt mikä koski minun televisiota ja sen toimintoja.

Tässä nyt kuitenkin muutama kuva (erikoinen semmoinen) ystäväni joulutunnelmista.

Kuusi ulkona näyttää olevan liekeissä...

Ja näin siinä kävi, kun kokeilin erilaista säätöä... 

Näissä kuvissa oli juuri tullut vähän lumiräntää, jää piiloutui sen alle.

Heppasten omat joulukuuset taustalla, jo hieman maisteltuna.

Tuhti-Poju

Veeruska-neiti

Ja sitten vielä tietysti muutama "pakollinen kuva" nelijalkaisista. Joskin meidän jouluratsastelut meni hieman pieleen, kun kaikkialla oli jäistä ja TODELLA LIUKASTA, lunta ei nimeksikään ja välillä tuli vettä taivaan täydeltä. Lahjat tuli kuitenkin perille, vaikka pukki ei reellä perille päässytkään. Esikoinenkin sai jo pienestä pojasta asti toivomansa sähköhammasharjan :) Äidin viesti tontuille - josko hampaanpesu olisi nyt kivaa ja hampaat tulisi pestyä paremmin. Harjassa on oikein ajastin vähintään 2 minuutin pesulle. Table on ollut kovasti käytössä; kun vaan itsekin oppisi sitä käyttämään. SodaStreameria osaa jo kaikki käyttää - kiitokset vaan ukille, ei kun siis Pukille.

Meillä alkoi kotiväen kanssa viime vuonna perinne, että aikuiset arpovat nimilaput ja jokainen ostaa siis vain yhdelle aikuiselle perheessä lahjan. On muuten kiva ja toimiva juttu. Mutta sitä en voi paljastaa kenelle ensi vuonna ostan lahjan. Täytyy nyt vain pitää korvat auki mahdollisista lahjatoiveista :) Ja ensi jouluna on yksi lapsenlapsi perheessämme lisää, jolla PÄÄSEE ostelemaan kaikkea kivaa.

Mutta ei tällä kertaa enempää. Ajatus ei taida oikein kulkea, kun kaikki herkut painaa vatsassa. Eli siis koiran kanssa pienelle lenkille ja kaupalle kunhan tuon takan pellin saa kiinni.