Loppiainenkin alkaa olla taputeltu.

Tämä on nyt uusi yritys tälle tekstille. Edellinen katosi jonnkin bittiavaruuteen, kun oli liian nopeat sormet näppäämään yhden kerran liikaa...

Niin se uusi vuosi 2014 vain koitti. Minulla se tuli ainakin hyvin rauhallisissa merkeissä: neljän äidin vapaa-iltana tottakai ruokailun ja saunan merkeissä. Sekä tietysti naisellisten juttujen merkeissä - eipä tarvittu mitään pelejä, telkkariohjelmia tai radiota viihdykkeeksi, jokaisen omassa elämässä on ollut ihan tarpeeksi saippuaoopperaa :) No, ihan pikainen vilkaisu sallittiin naamakirjaan, että onko muu maailma vielä pystyssä ja uuden vuoden toivotusten lähettäminen siinä samalla. Järven päälle räiskyviä ilotulitteita sai ihailla pitkin iltaa. Itse ei ammuttu yhtään. Ei kuulu meidän perheen tapoihin yleensäkään; minusta se on ihan turhaa rahan tuhlausta.

Ransu ja pikku-Miu

Uutenakin vuotena (joulun lisäksi) tuli siis syötyä ihan riittävästi ja joulukuun on jäänyt aika vähälle liikkumiselle. Onneksi nyt kolmena päivänä sain itseäni niskasta kiinni ja tuli vähän liikettä punttiin ja lisäksi koetan keventää tuota ruokapuolta. Lauantaina kävin ensin Ransun kanssa kolmen vartin lenkillä (miinus 3 minuutin kahvi- ja nakkitauko 77:lla)

Ransun lepohetki.

ja sen päälle kävin ratsastelemassa Pojulla vajaan tunnin. Hän olikin oikein miellyttävä tapaus, kun Sussu oli "ulkoiluttanut" heposia parina päivänä ensin liinassa. Huonojen kelien aikaan olivat ehtineet kerätä turhaa virtaa. Laitan tähän muutamia vanhoja kuvia, kun uusia ei ole tullut otettua. On niissä kuvissa ainakin lunta mikä nyt puuttuu. Pojun kanssa verryteltiin pieniä ravipätkiä, voltteja, pysäytyksiä ja pakkia sekä väistöjä käynnissä ja ravissa. Ei ollut onneksi havaittavissa ryöstäyrityksiä, aluksi vain ravipätkien jälkeen Pojun olisi tehnyt mieli jatkaa ravissa.

Tuhti-Poju valmistautumassa.

 

"Näytänhän ihan varsalle?"

Sunnuntaina eli eilen käytiin ystäväni Riitan kanssa Kuopiossa uimassa ja tietysti syömässä - ja ihan vähän shoppailemassa. Ruokailun jälkeen (vedin Ikean lihapullat perinteisesti) pikaiset pyrähdykset Ikean puolella sänkyosastolle - jonne muuten teki mieli jäädä päikkäreille ja sitten pidempi kierros urheiluliikkeessä. Sieltä mukaan tarttui uusi juomapullo pojille ja Miskalle monitoimityökalu partiohommia varten. Itselleni ostin heräteostoksena seuraavassa kuvassa olevan ihanuuden; erittäin hyvässä tarjouksessa kun oli :) En minä muuten. Muuten, Ikeasta ja lihapullista tuli mieleeni, että lihapullia ei saanutkaan enää muussilla. Säästölinja vai ajattelevatko ruokailijoiden terveyttä, en tiedä. Kotiin jäi lihapullat ostamatta, kun niiden takia ei huvittanut lähteä enää pidemmälle kiertämään. Olisi tullut ostettua kuitenkin jotain muutakin...

Kyllä tähän passaa pakata uimavermeet tai "yön yli" -tavarat.

Tänään ohjelmassa oli sitten vääntöä sotanorsun kanssa elikkäs ratsastelua Veeruskalla. Olli ulkoilutti samalla Pojua ja tekivät myös ihan oikeita töitä. On muuten kädet joskus koetukselle Veeru-neidin kanssa, mutta kun jaksaa ensin vähän tehdä töitä ja vääntää, antaa sitten vähän pidempää ohjaa, niin johan on hieno hepo sen jälkeen. Veerustakin pari kuvaa viime talvelta.

Veeruska-neito

Mitäs me sotanorsut...

 

Vasemman nilkkani kuva. Horoskoopeiltani olen leijona ja tiikeri, Mjau!

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin päätän raporttini alkuvuodesta. Huomenna suuntaamme äidin kanssa ostoksille (ja syömään) Pihtiputaalle. Josko saisi autonkin katsastettua samalla reissulla; loppuu muuten kohta ajoaika. Loppukuusta pitää laskeskella tarkkaan josko raskisi ostaa Hamulaan ratsastuskortin ja käydä vielä ihan oikeilla tunneilla koettamassa oppia jotain. Lady-ryhmä taitaa tosin olla täysi, mutta jos uskaltaisi ängetä jonnekin muuallekin mukaan. Tai sitten käydä vain yksittäisiä tunteja harvakseltaan joko ryhmässä tai yksityisesti. Yksärit olisi ainakin tehokkaita, vaan riittääkö vielä kunto? Onneksi huomenna jatkuu myös kuntonyrkkeily, joten box-boxailemisiin!

Joskus oli pitkä tukka.